Ekonomista tulikin psykologi: Ihmiset alkoivat kiinnostaa Maaret Puntoa enemmän kuin kotimaan kaupalliset suhteet

Psykologi, ekonomi Maaret Punto

Psykologi, ekonomi Maaret Punto (KUVA: Katriina Ylönen)

 

Psykologi, ekonomi Maaret Punton, 50 v, työhuoneen ikkunasta avautuu näkymä Helsingin keskustaan Mannerheimin patsaalle ja Kiasmalle. Huone toivottaa tervetulleeksi lämpimän puunvärisin kaulustein. Ikkunalaudalla kukoistaa viherkasvi. Monet’n maalaus seinällä viimeistelee huoneen harmonian.

”Ei minusta psykologia pitänyt tulla”, puuskahtaa Maaret.

”Luin kyllä lukiossa psykologiaa, mutta en ikinä ajatellut, että minusta tulisi psykologi. Ei se niin paljoa kiinnostanut!”

Kauppakorkeakoulussa Maaretia kiinnostivat kansainväliset markkinointitehtävät. Perhetilanteen muututtua hän ei kuitenkaan voinut mennä kansainvälisiin tehtäviin ja päätyi kotimaan markkinointiin. Tällöin ihmisten kehittäminen alkoi kiinnostaa yhä enemmän.

”Minä ihmettelin, minkä takia mitataan sitä, monelta ihminen tulee töihin ja monelta hän lähtee töistä – siitä oltiin hirveän tarkkoja. Kukaan ei ollut kiinnostunut siitä, mitä työpäivän aikana tapahtuu tai kuinka motivoituneesti työtä tehdään.”

Aluksi Maaret opiskeli psykologiaa huvin vuoksi, mutta lopulta tehokkaana naisena suoritti koko tutkinnon työn ohessa.

 

Yöunien mennessä viimeistään psykologin puheille

Psykologi Maaret on ollut liki 20 vuotta. Uransa aikana hän on työskennellyt muun muassa henkilöstöhallinnossa, työnohjaajana ja psykoterapeuttina. Nyt hän on työterveyspsykologi.

”Tämän päivän ilmiö on tunnetusti se, että toisilla ei ole työtä ja toiset ovat aivan ylikuormittuneita”, kertaa Maaret.

Työuupumus ja ristiriidat työpaikalla tai parisuhteessa ovat tavallisimpia syitä, joiden vuoksi hakeudutaan vastaanotolle.

”Kun yöunet menevät tai työhön ei haluaisi mennä aamulla, ovat selviä merkkejä siitä, että psykologin puheille kannattaisi viimeistään tulla”, antaa Maaret esimerkin.

Mitä pidemmälle jokin konfliktitilanne on kerinnyt kehittyä, sen vaikeampi sitä on ruveta purkamaan.

”On hyvä huomata, että esimerkiksi syvästä masennuksesta voi aivoihin jäädä palautumattomia pysyviä vaurioita, jotka vaikuttavat ajatteluun ja muistiin”, varoittelee Maaret.

(KUVA: Katriina Ylönen)

(KUVA: Katriina Ylönen)

 

Työsaralla riittäisi valinnanvaraa

Sovellusaloja psykologien osaamiselle on valtavasti ja ne tuntuvat lisääntyvän koko ajan. Psykologeja työskentelee neurotieteiden parissa tutkijoina, rekrytointikonsultteina, henkilöstöhallinnossa sekä tietysti mielenterveystyössä. On myös koulu-, opinto-, kriminaali- vankila- ja liikennepsykologeja. Työ- ja organisaatiopsykologia on oma suuri alansa. Mainostoimistoissa tarvitaan psykologeja, kun mietitään, miten ihmiseen vaikutetaan.

Markkinoille ilmaantuneita lyhytkurssitettuja coacheja ja elämäntapavalmentajia Maaret ei koe kilpailijoiksi.

”Psykologeja tarvitaan viimeistään silloin, kun pitää ymmärtää syvällisemmin ihmismielen prosesseja ja menneen elämän vaikutuksia nykyiseen”, valaisee Maaret työsarkojen eroa.

 

Psykologien tarve ja arvostus nousussa

Maaret arvelee, että psykologien arvostus on lisääntynyt viime vuosina.

”Tämä tulee ilmi perhesurmien ja ampumatapausten yhteydessä”, antaa Maaret esimerkin.

Psykologien työpanosta tarvittaisiin enemmän myös työyhteisöjen psykososiaalisten riskien tunnistamisessa, jotta mielenterveysongelmista johtuvaa ennenaikaista eläköitymistä pystyttäisiin ehkäisemään.

Kynnys puhua avoimesti siitä, että käy psykologin puheilla, on Maaretin mielestä ehkä hiukan madaltunut.

”Edelleen psykologin puheille meneminen tuntuu kuitenkin olevan se viimeinen vaihtoehto”, hän tuumii.

 

”Hypnoterapiassa ei ole kyse mistään mystisestä”

Keskustelu on Maaretin tärkein työskentelymetodi asiakkaidensa kanssa. Lisäksi voidaan tehdä testejä esimerkiksi masennuksesta ja burnoutista sekä mielikuva-, rentoutumis- ja hengitysharjoituksia. Hypnoterapiaakin Maaret käyttää.

”Kun ihminen on syvän rentoutumisen tilassa, hänen tiedolliset puolustusmekanisminsa eivät ole niin vahvoja ja hän on vastaanottavaisempi uusille ajatuksille ja toimintakäskyille”, valaisee Maaret metodin mekanismeja.

 

Tunteita psykologin huoneen seinällä (KUVA: Katriina Ylönen)

Tunteita psykologin huoneen seinällä (KUVA: Katriina Ylönen)

 

Psykologi iloitsee ja itkee

Ihmisten kanssa työskentelevältä psykologilta edellytetään kiinnostusta ihmisiin ja mielen prosesseihin.

”On kuitenkin tärkeää pystyä pitämään erillään omat ja asiakkaan psyykkiset prosessit”, painottaa Maaret.

”Muutoin sitä kyllä musertuisi.”

Onnistuneensa työssään Maaret kokee erityisesti silloin, kun asiakas muuttaa jotain toiminnassaan.

”On paljon ihmisiä, jotka kuuntelevat ja ottavat asiat vastaan, mutta eivät kuitenkaan tee yhtään mitään”, harmittelee Maaret.

Mahdollisista epäonnistumisistaan Maaret tietää huonommin. Aina kun ei tiedä, miksi asiakas esimerkiksi on peruuttanut ajan.

”Selkeästi on myös sitä, että yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä. Se on aika paljon persoonakysymys, kuka sopii kenelle”, pohtii Maaret asiakkaan ja psykologin suhdetta.

Iloa psykologin työpäivään tuo mielenkiintoisten ihmisten tapaaminen.

Joidenkin asiakkaiden kanssa Maaret on myös itkenyt, kun nämä ovat kertoneet oman lapsen menetyksestä tai toisaalta lapsena koetusta raa’asta henkeä uhanneesta omien vanhempien väkivallasta.

Omaksi vahvuudekseen psykologina Maaret arvelee sen, että jokainen ihminen on hänelle aidosti samanarvoinen.

”On ihan sama onko asiakas ylijohtaja vai sekatyömies, minulle sillä ei ole mitään merkitystä”, hän painottaa.

 

Maaretin hyväntuulisen tasapainoinen olemus viestii, että psykologi elää niin kuin opettaa. Hän iloitsee joka päivä kiitollisena olevasta eikä kaipaile sitä, mitä ei ole, tai murehdi siitä, mihin ei voi vaikuttaa.

Katriina Ylönen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s