Hiipuuko proteiinivillitys? Epäilys proteiinirikastettuja elintarvikkeita kohtaan herännyt

Pähkinöistä saa kasviproteiinin ohella hyviä pehmeitä rasvoja (KUVA: Katriina Ylönen)

Pähkinöistä saa kasviproteiinin ohella hyviä pehmeitä rasvoja (KUVA: Katriina Ylönen)

Kun kiihkein innostus vähähiilihydraattiseen runsaasti rasvaa sisältävään ruokavalioon laantui, kansa villiintyi proteiinista. Moni tietää nykyään, että proteiinia tulee saada riittävästi, jotta lihakset palautuvat rasituksesta ja paino pysyy hallinnassa. Ja elintarvikeala huomasi oivan markkinaraon. Kun jo luonnostaan kohtuullisen paljon proteiinia sisältävään rahkaan lisätään proteiinia, päästään mainostamaan, että purkillisesta rahkaa saa 20 grammaa proteiinia.

Epäilys herää

Viime aikojen nettikeskusteluissa on herätetty epäilys proteiinituotteiden terveellisyydestä, ei kuitenkaan niiden sisältämän proteiinin, vaan sokerin ja makeutusaineiden vuoksi. Noussut huoli on alkanut näkyä kaupoissa tuotteiden menekissä.

– Proteiinia sisältäviä rahkoja myydään edelleen kovaa tahtia, mutta maustettujen rahkojen suosio on kääntynyt laskuun, raportoi Länsiväylä 19.11.2014.

Länsiväylän uutisen mukaan proteiinituotteisiin panostavalla Valiolla ei ole noteerattu maustettujen rahkojen menekin vähentymistä. Maustamattomien tuotteiden menekki on kyllä kasvanut.

Proteiinirikastetuissa tuotteissa epäilyttävät sokeri ja makeutusaineet (KUVA: Katriina Ylönen)

Proteiinirikastetuissa tuotteissa epäilyttävät sokeri ja makeutusaineet (KUVA: Katriina Ylönen)

”Tavallinen kansalainen ei proteiinirikastettuja tuotteita tarvitse”

Ravitsemusasiantuntijat eivät ole huolissaan, vaikka proteiinirikastettujen tuotteiden kulutus laskisi. Helsingin Sanomien haastattelussa 7.11.2014 ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta toteaa koko proteiinibuumin järjettömäksi ja jatkaa, että suomalaisten proteiininsaanti on aivan riittävää ilman erityistuotteitakin.

– Proteiinin osuus suomalaisten energiansaannista on nyt 17 ja 18 prosentin välillä. Suositus on 10–20 prosenttia. Lisättyä proteiinia sisältäviä tuotteita käyttävillä osuus nousee ehkä 22 prosenttiin. (HS 7.11.2014)

 

Nuorelle proteiinituotteista ei hyötyä muttei haittaakaan

Professori Fogelholm ei usko, että proteiinirikastettujen tuotteiden käytöstä olisi nuorelle hyötyä.

– Meidän ruokavaliossa ei kyllä tule sellaista tilannetta, hän toteaa Kaupunkikanavan haastattelussa 14.11.2014.

Mutta vaikka yleisesti ottaen proteiinirikastetut tuotteet ovat Fogelholmin mukaan turhia, niiden käyttö tuskin on haitallistakaan, jos ei kärsi munuaisvaivoista.

– Ei kukaan yksistään niitä syömällä niin kauhean paljoa proteiinia saa.

Tuotteiden hyödyllisyys tai haitallisuus riippuu siitäkin, mitä niillä korvataan; syödäänkö proteiinipatukka suklaapatukan vai banaanin sijaan.

– Eihän se, jos se korvaa jotakin huonoa, ole ongelma, toteaa Fogelholm.

– Mutta silloin, kun proteiinin saanti alkaa mennä yli 25 energiaprosentin, ei tiedetä, onko se haitatonta, hän varoittelee.

– Silloinkin kun puhutaan kilpatason voimaurheilusta, kyse on enemmän proteiininsaannin ajoituksesta, jatkaa Fogelholm.

Parhaimman hyödyn saa, kun nauttii proteiinipitoisen välipalan tai aterian välittömästi harjoittelun jälkeen.

 

Opiskelijoille proteiinipitoinen ruoka maittaa

Opiskelijoille tehty gallup osoittaa, että ruoan proteiinipitoisuuteen kiinnitetään huomiota, ja myös proteiinirikastetut tuotteet kuuluvat ruokavalioon ainakin osalla. Gallupissa kysyttiin:

  1. Kiinnitätkö huomiota ruokasi proteiinipitoisuuteen?
  2. Miksi?
  3. Mitä mieltä olet proteiinirikastetuista elintarvikkeista kuten rahkoista ja patukoista?

 

Moni pitää luonnollisia ruokia parhaina proteiinilähteinä (KUVA: Katriina Ylönen)

Moni pitää luonnollisia ruokia parempina proteiinilähteinä (KUVA: Katriina Ylönen)

Päivän proteiinit tavallisesta ruoasta

60-kiloinen saa riittävän päivän proteiiniannoksen, 60 g, esimerkiksi seuraavista ruoista:

Lautasellinen kaurapuuroa (sisältää 5 g proteiinia) + 4 dl rasvatonta maitoa (14 g) + 60 g broilerfilettä (18 g) + 150 g tummaa riisiä (4 g) + 4 viipaletta ruisleipää (9 g) + 55 g raejuustoa (10 g) = 60 g proteiinia.

Katriina Ylönen

Linkit:

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/250397-sokerikammo-jyllaa-mausterahkat-jaavat-nyt-hyllyihin

http://www.hs.fi/terveys/a1415328894527

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s