Työpäivän tauotus palauttaa kehon ja mielen vireen: Lyhyetkin tauot tehokkaita

Keho ja mieli jaksavat, kun ne saavat välillä  palautua (KUVA: Katriina Ylönen)

Keho ja mieli jaksavat, kun ne saavat välillä palautua (KUVA: Katriina Ylönen)

Viime aikoina on uutisoitu, että runsas pitkäkestoinen istuminen on lähes tupakoinnin veroinen vaaratekijä terveydelle. Hyvä uutinen sen sijaan on, että jo pienikin liikunta ja lyhyet tauot ovat hyväksi keholle ja mielelle.

Liikkumaton elimistö ”nukahtaa”

– Istuminen on tunti tunnilta haitallisempaa. Inaktiivisuus on viesti keholle, että lihakset eivät tarvitse enää ravintoaineita energian tuottoon. Verenkierrosta rasvoja lihassolujen energiaksi imuroivan entsyymin aktiivisuus alkaa laskea, ja sokerien ja rasvojen käyttöä säätelevien geenien aktiivisuus heiketä. Tästä seuraa, että rasvaa jää verenkiertoon ja se alkaa varastoitua rasvakudokseen. Keho siirtyy hiljalleen varastointitilaan. Lopputuloksena elimistön rasva- ja sokeriaineenvaihdunta häiriintyy, kertoo terveysliikunnan asiantuntija, terveystieteiden maisteri Joni Listola liikkumattomuuden haitoista.

 

Pienetkin tauot istumisputkien välissä ovat tärkeitä

– Tuolilta nouseminen ja vähäinenkin aktiivisuus viestittää elimistölle, että täällä ollaan hereillä, selittää Listola.

Vähintään puolen tunnin välein on hyvä liikuttaa itseään. Esimerkiksi puhelut voi hoitaa seisten.

– Itsensä kannattaa motivoida liikkeeseen muistuttamalla, että liikkuessaan ihminen on luovempi, Listola lisää.

 

Myös mielen akut on ladattava

Työ- tai opiskelupäivän aikainen tauotus ja liikkuminen on kehon lisäksi tärkeää mielelle. Tietotyön lisääntyminen ja teknologian kehittyminen ovat tehneet mahdolliseksi työn tekemisen missä ja milloin tahansa. Aina avoin yhteiskunta ja tekemisen vauhdin kasvu lisäävät yksilöön kohdistuvia vaatimuksia.

– Vaarana on liiallinen tekeminen, ja kyky asettaa rajat työlle korostuu, painottaa professori Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksiköstä.

Paineiden kasvaessa korostuu myös palautumisen tärkeys erilaisista kuormittavista tekijöistä.

– Vaativaan työhön toki kuuluu, että kuormitutaan, mutta palautumisen tulisi olla yhtä luonnollista, muistuttaa Kinnunen.

Palautuminen tapahtuu sekä fyysisellä että mielen tasolla. Fyysistä palautumista voidaan mitata stressihormonitasoilla sekä sykkeen ja verenpaineen avulla. Mieli puolestaan on palautunut, kun ihminen kokee itsensä riittävän levänneeksi ja kykeneväksi jatkamaan työtään.

 

Anna aivoillesi sekunnin tauko

Palautumiselle tulisi varata aikaa, ei vain työpäivän jälkeen, vaan myös sen aikana. Kahvi- ja lounastauot tarjoavat yhden mahdollisuuden työpäivän aikaiseen palautumiseen. Rentouttava tekeminen lounastauon aikana edistää hyvinvointia työpäivän jälkeen.

– Nykytiedon mukaan myös lyhyillä niin sanotuilla mini- ja mikrotauoilla työn aikana on merkitystä energisyyden ylläpidossa, kertoo Kinnunen.

Mikrotauot ovat muutamasta sekunnista muutamaan minuuttiin kestäviä taukoja, joiden aikana vaikka katsotaan ulos ikkunasta, juodaan kahvia tai tehdään seuraavien tehtävien työlista.

Kahvitauko palauttaa työvirettä (KUVA: Katriina Ylönen)

Kuuntele itseäsi – tee tauolla sitä mikä tuo iloa

Ideaalisena pidetään sitä, että tauon voisi pitää sillä hetkellä, kun tuntee väsymystä. Toisaalta taukoa ei tarvitse välttämättä pitää, jos siltä tuntuu.

– Pakkotauko voi keskeyttää hyvän imun mieluisassa työssä ja vähentää energisyyttä, varoittelee Kinnunen.

Tärkeää on myös, että tauon aikaisen tekemisen saa päättää itse. Silloin se tuottaa mielihyvää ja iloa. Esimerkiksi sosiaaliset aktiviteetit tauon aikana voivat edistää hyvinvointia, jos ne ovat oma valinta.

 

Vapaalle hyvällä omallatunnolla

Opiskelijaelämään kuuluu monenlaista: osallistumista opetukseen, harjoitustöitä, lukemista, harrastamista ja sosiaalista kanssakäymistä. Opiskelijaelämässä voi olla ongelmana, milloin vapaa-aika alkaa.

– Opiskelijan pitää olla jämäkkä itseään kohtaan, että asettaa jotkin rajat itselleen – minkä verran opiskelee ja milloin pääsee vapaalle, kun aina riittäisi luettavaa, painottaa Kinnunen.

 Katriina Ylönen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s