Valoa pimeyden masentamalle mielelle: D-vitamiini ei tehoa kaamosmasennukseen

Jos syksyn tullen päivän lyhetessä lihoo, ja yöunet pitenevät, kyseessä saattaa olla kaamosmasennus. Sen hoidoksi tarvitaan valoa.

Kaamosmasennus nukuttaa ja lihottaa (KUVA: Katriina Ylönen)

Kaamosmasennus nukuttaa ja lihottaa (KUVA: Katriina Ylönen)

 Vuoden pimein vuodenaika on käsillä. Pilvisellä säällä ulkona on keskipäivälläkin vähemmän valoa kuin sisällä. Moni tuntee vetämättömyyden hiipivän olemukseensa ja epäilee kaamosmasennusta. Helpotusta etsitään kirkasvalolampuista, korvavempaimista, etelänmatkoista ja vitamiinipurkeista. Viime aikoina lähes kaikkivoipaisen maineen saavuttanut D-vitamiini on kiinnostanut myös kaamosmasennustutkijoita.

Kaamosmasennuksen hoito on kirkasvaloa (KUVA: Katriina Ylönen)

Kaamosmasennuksen hoito on kirkasvaloa (KUVA: Katriina Ylönen)

D-vitamiini ei tehoa kaamosmasennukseen

– Kaamosmasennuksen tämänhetkinen hoito on pimeydestä valoon, toteaa professori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Vaikka D-vitamiinia on tutkimuksissa annettu niin jättikokoisina kerta-annoksina kuin päivittäin pienempiä määriä, kirkasvalohoidon kera ja ilman, tulokset ovat olleet laihoja. Kaamosmasennusoireet eivät ole hävinneet.

– Ajatus D-vitamiinista kaamosmasennuksen helpottajana olisi haluttava, mutta ennenaikainen, painottaa professori Partonen.

Omatoimisen kirkasvalohoidon ohjeistukseksi hän antaa 2500 – 10000 luksin valoa 15 – 60 minuuttia kerrallaan aamulla kello viiden ja kymmenen välillä säännöllisesti vähintään viitenä päivänä viikossa.

– Hoidon ajoitus on tärkeää! Keskipäivällä tehty ulkoilulenkki ei enää tehoa, muistuttaa Partonen ajankohdan tärkeydestä.

 

Kaamosmasentunut nukkuu ja lihoo

Kaamosmasennuksen yleisimpiä ja tyypillisimpiä oireita ovat liikaunisuus, lihominen ja makean nälkä iltapäivän tai illan aikana. Näistä oireita kärsii noin kolme neljästä kaamosmasentuneesta.

– Aikuisväestössä kaamosmasennuksesta kärsii hiukan alle yksi prosentti suomalaisista, kertoo professori Partonen Terveys 2011 -tutkimuksen tuloksista.

– Tietoja kaamosmasennuksen yleisyydestä suomalaisilla 18 – 29 -vuotiailla nuorilla voidaan odottaa julkaistavaksi ehkä ensi keväänä, lupailee Partonen.

Makean nälkä kasvaa kaamosmasennuksessa (KUVA: Katriina Ylönen)

Makean nälkä kasvaa kaamosmasennuksessa (KUVA: Katriina Ylönen)

Kaamosmasennus katoaa kesällä, varsinainen masennus ei

Kaamosmasennukselle on tyypillistä, että oireet katoavat kesällä ja palaavat taas syksyllä.

Jos masennusoireena on tarmottomuutta, surullisuutta, eristäytymistä, ärtyneisyyttä ja itsetuhoisuutta, kyseessä ovat varsinaisen masennuksen oireet. Jos oireilua on jatkuvasti lähes joka päivä ja se alkaa näkyä siinä, mitä saa aikaan vapaa-ajalla, työssä tai koulussa, on kyse vakavista oireista eikä kahta viikkoa pidempää kannata jäädä omiin oloihinsa.

– Masennuksen oireet saattavat jäädä läheisiltä peittoon ja itse parhaiten oivaltaa, mistä saataisi olla kysymys, painottaa Partonen.

– Jos siis mieliala on muuttunut niistä ajoista, kun on voinut hyvin, ja jos mielenkiinnon tai mielihyvän kokeminen katoaa, on hyvä käydä kysymässä, onko hoidon tarvetta, ja mitä hoito olisi, kehottaa Partonen.

Katriina Ylönen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s