Ruoan ympäristövaikutuksista suurin osa syntyy lihantuotannosta (KUVA: Pixabay.com)
Hävikin välttäminen aterioilla on Laajasalon opiston viestintäopiskelijoiden tapa osallistua kestävän kehityksen edistämiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kestävän syömisen tapoja selvittäneeseen kyselyyn vastanneista opiskelijoista lähes kaksi kolmesta syö aterioilla sen, mitä lautaselleen ottaa (taulukko). Seuraavaksi suosituin kestävän syömisen tapa on suosia kauden kasviksia ja hedelmiä. Vajaa puolet kertoi syövänsä lihaa korkeintaan kerran viikossa tai vain vähän kerrallaan. Toisaalta runsas neljäsosa opiskelijoista vastasi, että ei rajoita lihan syömistä yhteen kertaan viikossa nyt eikä jatkossa.
| Viestintäopiskelijoiden kestävän syömisen tavat | |||
| Teen jo näin | Haluaisin tehdä näin | En tee enkä aio tehdä näin | |
| % (n) | % (n) | % (n) | |
| Ostan paikallisesti tuotettuja elintarvikkeita | 22 (6) | 74 (20) | 4 (1) |
| Vältän ostamasta lentokoneella tuotuja elintarvikkeita | 15 (4) | 55 (15) | 30 (8) |
| Syön vain kauden kasviksia ja hedelmiä | 59 (16) | 37 (10) | 4 (1) |
| Ostan luomutuotteita | 41 (11) | 41 (11) | 18 (5) |
| Syön lihaa korkeintaan kerran viikossa tai vain vähän kerrallaan | 45 (13) | 27 (8) | 27 (8) |
| Vältän ylenpalttisesti pakattuja elintarvikkeita | 34 (10) | 59 (17) | 7 (2) |
| Syön aterioilla sen, mitä otan lautaselle | 62 (18) | 34 (10) | 3 (1) |
Paikallisia elintarvikkeita haluttaisiin suosia
Vähiten suosiota kestävän syömisen tavoista saa lentokoneella tuotujen elintarvikkeiden välttäminen. Vajaa kolmasosa opiskelijoista ostaa niitä eikä aio muuttaa tapaansa – vaikka toisaalta 55 prosenttia vastaajista haluaisi välttää lennätettyjä tuotteita. Halua moniin muihinkin kestävän syömisen tapoihin opiskelijoilla on. Kolme neljästä haluaisi esimerkiksi ostaa paikallisesti tuotettuja elintarvikkeita, ja reilusti yli puolet haluaisi välttää ylenpalttisesti pakattuja ruokia.
Opiskelijoissa enemmän lihan rajoittajia kuin koko väestössä
Lukuun ottamatta taulukon viimeistä kysymystä hävikin välttämisestä aterioilla, opiskelijoille esitetyt kysymykset kestävän syömisen tavoista olivat samat kuin pohjoismaisessa ”Food in Nordic Everyday Life” -tutkimuksessa, jonka teki Suomessa Kuluttajatutkimuskeskus. Tuon tutkimuksen vastaajat olivat 15 – 80 -vuotiaita ja edustivat koko väestöä. Heihin verrattuna opiskelijat syövät harvemmin tai vähemmän lihaa. Kun viestintäopiskelijoista 45 prosenttia ilmoitti syövänsä lihaa korkeintaan kerran viikossa tai vain vähän kerrallaan, vastaava osuus koko väestössä oli 19 prosenttia.
Opiskelijat koko väestöä halukkaampia kestävän syömisen tapoihin
Koko väestöön verrattuna opiskelijat ovat kaiken kaikkiaan halukkaampia suosimaan kestävän syömisen tapoja. Esimerkiksi kun 74 prosenttia opiskelijoista haluaisi ostaa paikallisesti tuotettuja elintarvikkeita, samaa haluaa koko väestöstä vain 44 prosenttia. Nuivasti kestävän syömisen tapoihin suhtautuvia, eli niitä, jotka eivät toteuta eivätkä edes harkitse muuttavansa tapojaan, on opiskelijoissa vähemmän kuin koko väestössä. Esimerkiksi kun koko väestöstä 61 prosenttia ei ole valmis vähentämään lihan syöntiään, opiskelijoista vain 27 prosenttia on tätä mieltä.
Kolme neljästä opiskelijasta haluaisi ostaa paikallisesti tuotettuja elintarvikkeita (KUVA: Pixabay.com)
Lihankulutuksen vähentämisestä hyötyisivät ympäristö ja nälkää näkevät
Ruoan ympäristövaikutuksista suurin osa syntyy lihantuotannosta. Erityisesti naudanlihan kulutuksen vähentäminen pienentäisi hiilijalanjälkeä ja hillitsisi rehevöitymistä. Tällä hetkellä maapallon pinta-alasta neljännes palvelee lihantuotantoa. Kasviruoan tuottaminen vaatii pienemmän viljelypinta-alan kuin liharuoan tuottaminen. Nykyisellä peltoalalla, mutta kasvisruokaa suosimalla pystyttäisiin ruokkimaan koko maapallon väestö.
Katriina Ylönen
PUOLUCCA 