”Kun etsin netistä tietoa hyvistä rasvoista, sieltä tuli vastaukseksi kauheasti kaikenlaista soopaa”, hymähtää Anni. (KUVA: Katriina Ylönen)
Terveys ja ravitsemus kiinnostavat niin kansalaisia kuin mediaa. Se on aihe, josta saadaan aikaan haluttaessa tulenkatkuinen keskustelu, jos ei jopa tappelua. Aikaisemmin aktiivisimpia keskustelijoita ovat olleet pääasiassa ne, joilla on jokin hyvin selkeä ja vahva näkemys jostain ravitsemusaiheesta. Viime aikoina keskusteluun on onneksi liittynyt kasvava määrä tieteelliseen näyttöön pohjautuvaa tietoa esille tuovia henkilöitä ja tahoja.
Mistä saa hyviä rasvoja?
Mutta kuinka todennäköistä on, että kun opiskelijaikäinen etsii ravitsemustietoa verkosta, hän päätyy tutkimusnäyttöön nojaavien virallisten ravitsemussuositusten mukaisen tiedon lähteille?
Lehtitoimittajaksi opiskelevaa Anni Maliniemeä, 25, kiinnosti, saako hän tarpeeksi hyviä rasvoja ja mistä niitä saisi. Hän etsi tietoa netistä ja käytti hakusanoina lauseita ”mistä saan hyviä rasvoja” ja ”hyvät rasvat”.
Koska Annin aiheena oli jo vuosia välillä kiivaankin keskustelun aiheena ollut rasvakysymys, tarjolle tulvahti ryöppy mitä erilaisimpia sivustoja.
”Kun laitoin hakusanoiksi ’mistä saan hyviä rasvoja’, sieltä tuli vastaukseksi kauheasti kaikenlaista soopaa”, hymähtää Anni.
”Lisäksi suurin osa ohjeista oli tarkoitettu urheilijoille. Kauhean vähän oli konkreettisia ohjeita.”
Anni etsi konkreettista tietoa ja reseptejä. ”Terveysblogit ovat usein visuaalisesti kauniimpia kuin vaikkapa Sydänliiton sivut, ja siksi niitä on paljon mielenkiintoisempaa lukea”, hän havaitsi. (KUVA: Pixabay.com)
Kaupallisuus häiritsee
Kaupallisten toimijoiden sivuilla Annia häiritsi se, kun asiatiedon yhteydessä mainostettiin suorasukaisesti yrityksen omia tuotteita. Annille tuli tunne, että ikään kuin pelkästään kyseisen yrityksen tuotteita käyttämällä saisi riittävästi hyviä rasvoja eikä tarvitsisi syödä esimerkiksi öljyjä ja avokadoja.
Jotkut jutut Anni koki liian oppikirjamaisiksi. Teoriatietoa ennemmin Anni haki käytännönläheisiä ohjeita.
”Reseptit oli niitä, jotka minua kiinnostivat.”
”Keskustelupalstoilta ja blogeista löytyi aika hyvin vinkkejä. Terveysblogit ovat usein visuaalisesti kauniimpia kuin vaikkapa Sydänliiton sivut, ja siksi niitä on paljon mielenkiintoisempaa lukea”, toteaa Anni.
Sydänliiton sivuilla Annilta jäi löytämättä linkki Sydän-verkkolehteen, jossa on paljon sydänystävällisten ruokien reseptejä. (KUVA: Pixabay.com)
Sydänliiton sivuilta tieto ei löydy
Luotettavaksi rasvatiedon välittäjäksi Anni kuitenkin kokee Sydänliiton – jo nimen perusteella, mutta tiedon esittämisen hän koki kyseisillä sivuilla hiukan nurjaksi. Huonoja rasvoja, ja niiden epätoivottavia vaikutuksia lueteltiin pitkä lista, mutta hyvistä rasvoista esimerkkejä oli vähemmän.
Sydänliiton sivuilla tiedon löytyminen ei selvästikään ole kohdallaan, koska sieltä Anni ei helposti löytänyt vastausta kysymykseensä, saako hän riittävästi hyviä rasvoja. Nimenomaan kyseisillä sivuilla on rasvatesti, jonka tekemällä saa vastauksen Annin esittämään kysymykseen. Tosin kyseinen rasvatesti on sisällöllisesti hiukan vajavainen. Siinä ei kysytä lainkaan runsaasti hyviä rasvoja sisältävien kalan ja pähkinöiden käyttöä. Sydänliiton sivujen toimimattomuudesta kertoo myös se, että sivuilla oleva linkki Sydän-verkkolehteen, jossa on paljon sydänystävällisten ruokien reseptejä, jäi Annilta löytämättä.
Tietolähteitä joka lähtöön
Netin lisäksi Anni hakee ravitsemustietoa terveys- ja fitness-lehdistä. Annin muutamat kaverit käyvät salilla ja noudattavat vähähiilihydraattista ruokavaliota. He tietävät Annin mielestä paljon rasva-asioista.
Yksi sivustoista, jolla Anni vieraili, on keskustelupalsta pakkotoisto.com, jonka tiedot ja heitot ovat laidasta laitaan, välttämättä ilman mitään muuta kuin omakohtaista tietoperustaa. Annin vierailemalla Performancelab.fi -sivustolla tarjotaan ihopoimu- ja hormonimäärityksiin pohjaavaa ravitsemusvalmennusta, jonka perusta tuskin kestää tieteellistä tarkastelua.
Parhaiten Annin tietopuoliseen kysymykseen vastattiin huippukuntoon.fi -sivustolla. Sen ravitsemusaiheisten juttujen kirjoittajat ovat yliopistokoulutuksen saaneita asiantuntijoita, ja jutut virallisten ravitsemussuositusten mukaisia, vastaavasti kuin Sydänliitonkin sivuilla.
Ravitsemustietoa Anni siis hakee mieluiten tietopohjaltaan luotettavilta, mutta samalla visuaalisesti kauniilta, käytännönläheisiltä sivuilta.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnalla on omat nettisivut, joilta löytyvät muun muassa viimeisimmät ravitsemussuositukset PDF-muodossa. (KUVA: Katriina Ylönen)
TOIMITTAJAN KOMMENTTI:
Tutkimusnäyttöön perustuva ravitsemustieto
Valtakunnan korkein ravitsemusauktoriteetti – ainakin virallisesti – on valtion ravitsemusneuvottelukunta. Se muun muassa antaa suosituksia terveyttä ylläpitävästä ja edistävästä ravitsemuksesta. Viimeisin suositusten päivitys on vuoden takaa tammikuulta 2014. Viralliset suositukset ovat niin sanottuja näyttöön perustuvia, eli niiden antamista ohjaa tieteellisistä tutkimuksista saadut tulokset. Valtion ravitsemusneuvottelukunnalla on omat nettisivut, joilta löytyvät muun muassa viimeisimmät ravitsemussuositukset PDF-muodossa.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksiin perustuvat esimerkiksi ylioppilaiden terveydenhuollosta vastaavan säätiön, YTHS:n sivuilta löytyvät opiskelijoiden ravitsemusohjeet. Hakusanalla ”ravitsemus” löytyy YTHS:n sivuilta yhdeksän osumaa. Yksi niistä on yleislääkärin laatima lyhyt vinkkilista terveellisen ruokavalion perusteista. Linkkien kautta lukija johdatetaan lisätiedon lähteille esimerkiksi ylioppilaiden elämäntaitoja edistävän Nyyti ry:n sivuille sekä virallista tahoa edustavan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen elintavat ja ravitsemus -sivuille. Sieltä aikansa surffailtuaan löytää sivun ”terveellinen ruokavalio”, jolla rasvasta suositellaan seuraavasti: ”Valitse pehmeää rasvaa: kasviöljyjä, kasviöljypohjaisia levitteitä ja kalaa kahdesta kolmeen kertaa viikossa. Rajoita kovaa rasvaa.” Konkretiaa hakevan opiskelijan tarpeisiin kovin lyhytsanaista.
Katriina Ylönen
PUOLUCCA 