Kestävän syömisen suosio kasvaa

 

(KUVA: Pixabay.com)

(KUVA: Pixabay.com)

Suomalaisista viidesosa syö lihaa korkeintaan kerran viikossa tai vain vähän kerrallaan, kertoi erikoistutkija Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskuksesta. Kuitenkaan 61 prosenttia väestä ei tyydy eikä aio tyytyä tuohon määrään, osoitti pohjoismainen tutkimus vuodelta 2014. Neljäsosa suomalaisista olisi valmis korvaamaan lihan pavuilla ja linsseillä, kertoo puolestaan MTT:n ja Kuluttajatutkimuskeskuksen yhteistyönä toteutettu tutkimus vuodelta 2012.

Lihankulutus on avainasemassa, kun tarkastellaan ruoantuotannon kestävyyttä maailmanlaajuisesti, painotti neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström maa- ja metsätalousministeriöstä. Niva ja Tapio-Biström puhuivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämässä ruokapalveluseminaarissa lokakuussa.

 

Alle viidesosa aikoo vähentää lihankäyttöä

Lihankulutuksen tulevaisuutta selvittäneessä tutkimuksessa vuodelta 2012 noin kolmasosa suomalaisista kertoi vähentäneensä naudanlihan käyttöä viimeisten 2-3 vuoden aikana, 5 % puolestaan oli lisännyt käyttöä. Naudanlihan käyttöä aikoi vähentää seuraavien 2-3 vuoden aikana 17 % vastaajista, 3 % aikoi lisätä. Muutosten syiksi kerrottiin ensisijaisesti terveellisyys, makumuutokset ja painonhallinta. Kaiken lihan vähentäjät, joita oli 8 % vastaajista, perustelivat muutosta eläinten hyvinvoinnilla ja ympäristöseikoilla.

 

Liha osa suomalaista ruokakulttuuria

Neljä viidestä suomalaisesta pitää lihaa tärkeänä osana terveellistä ja monipuolista ruokavaliota. Sitä pidetään myös oleellisena osana ruokakulttuuriamme. Kaksi kolmesta suomalaisesta tarjoaa vierailleen mielellään liharuokaa, ja yli puolet syö ravintolassa mieluiten lihaa. Lähes puolet on sitä mieltä, että lihasta saa maukkaampaa ruokaa kuin muista raaka-aineista. Kaksi viidestä kokee, ettei jaksa ilman lihaa.

Lihan suosio suomalaisten keskuudessa näkyy myös kulutusluvuissa: lihankulutus on noussut noin 50 kilosta lähes 80 kiloon runsaan 40 vuoden aikana.

 

(KUVA: Pixabay.com)

(KUVA: Pixabay.com)

Syömisen ekologisuus nousussa

Ruoan tärkeimpiä ominaisuuksia suomalaisille ovat herkullisuuden jälkeen terveellisyys ja hinta, ja tämän jälkeen kotimaisuus ja aiempi käyttökokemus. Tuotannon luonnonmukaisuus, eläinten kasvatusolosuhteet ja lähiruoka ovat tärkeitä selvästi pienemmälle osalle, joskin näitä arvostavien osuudet ovat kasvaneet selvimmin vuodesta 2005 vuoteen 2011. Tulokset ovat Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksesta, jossa selvitettiin kuluttajien näkemyksiä ruoan ostopäätöksistä ja tuotantotavoista.

 

Pakattuja elintarvikkeita vältetään

Pohjoismaisessa tutkimuksessa syömisen tavoista ja käytännöistä suomalaisista vastaajista lähes puolet ilmoitti välttävänsä ylenpalttisesti pakattuja elintarvikkeita. Paikallisesti tuotettuja elintarvikkeita osti vastaajista yli 40 %, ja jotakuinkin yhtä suuri osuus haluaisi ostaa. Noin neljäsosa vastaajista ilmoitti syövänsä vain kauden kasviksia. Luomutuotteiden ostajia oli saman verran.

Kestävän syömisen tavoissa naiset ovat aktiivisempia kuin miehet ja iäkkäät aktiivisempia kuin nuoret. Ympäristön kannalta kestävästi toimivat erityisesti ne, jotka myös syövät terveellisesti.

Lähiruoan suosiminen, jolloin ruoantuotannon perusta on omassa maassa, on Marja-Liisa Tapio-Biströmin mukaan suoraan yhteydessä kestävään ruoantuotantoon. Sitä edistäisi myös palaaminen juurille ruokavaliossa. Tällöin ruokavalion perusta olisi jokin hiilihydraattilähde ja kasvikset.

 

Lihankulutus ratkaisee ruoantuotannon riittävyyden

– Jotain on pahasti pielessä globaalissa ruokajärjestelmässä, kun samaan aikaan maapallolla 870 miljoonaa ihmistä näkee nälkää, ja 1,4 miljardia ihmistä on ylipainoisia, muistutti Tapio-Biström.

Maapallon peltoala riittäisi koko väestön ruokkimiseen, mutta tällä hetkellä maapallon pinta-alasta noin neljännes on laitumena tai rehuntuotannossa (ilmasto-opas.fi). Kasvisruoan tuottamiseen verrattuna liharuoan tuottaminen vaatii suuremman viljelypinta-alan.

 

Ympäristö hyötyy lihankulutuksen vähentämisestä

Ruoan ympäristövaikutuksista suurin osa syntyy lihantuotannosta. Erityisesti naudanlihan kulutuksen vähentämien pienentäisi hiilijalanjälkeä ja hillitsisi rehevöitymistä.

– Lihankulutus on avainasemassa, kun tarkastellaan ihmisen ja luonnon sopusointua, painotti Tapio-Biström.

Hän korosti myös, että tulevaisuudessa tarvitaan tervettä ruokajärjestelmää joka on ensinnäkin sitkeämpää ja joustavampaa, ja kestää siten esimerkiksi äärevät sääilmiöt. Toiseksi sen on oltava kestävämpää liittyen viljelytapoihin, resurssien käyttöön ja ilmastonmuutokseen. Tasa-arvoisuus on kolmas vaatimus, koska sekä ali- että liikaravitsemus tulevat kalliiksi yhteiskunnille.

Tapio-Biström muistutti, että ruoka on yksi ihmisen perusoikeuksista. Sen puute voi aiheuttaa katkeruutta, apatiaa, vihaa ja väkivaltaa.

(Ruokatieto – Katriina Ylönen)

Lähteet:

Esitykset seminaarissa Uudet ravitsemussuositukset käyttöön ruokapalveluissa

neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström

erikoistutkija Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskus

Syömättä ei elä: Ravitsemus kiinnostaa monia, monet sen myös laiminlyövät

(KUVA: Pixabay.com)

(KUVA: Pixabay.com)

Ravitsemustieteilijän urani aikana olen sisäistänyt yhden aspektin ruoan merkityksestä niin että se tuskin koskaan aivojeni lokeroista poistuu. Ruoka on ravintoa, jota elimistömme tarvitsee toimiakseen kunnolla, tai toimiakseen edes sinne päin. Hiukan huolestuneena olen syrjäsilmällä seuraillut nuorien opskelutovereideni lautasia. Miten ihmeessä esimerkiksi heidän tuhannet entsyyminsä pystyvät toimimaan, kun oikeaa polttoainetta ei tankata? Toki ruoka on muutakin kuin ravintoa. Se on sosiaalista seurustelua, aseman osoittamista, ekologiaa ja etiikkaa. Mutta kuitenkin..

Joko lipsahti terveysterrorismin puolelle? En ole itse asiassa ikinä ymmärtänyt tuota termiä. Terrorismi viittaa johonkin tuhoavaan, toista vahingoittavaan. Niin sanotut terveysterroristit ovat lähinnä huolestuneita siitä, miten jotkut toiset tieten tahtoen terrorisoivat itseään. Mutta vapaus vallitkoon. Sen verran olen jo elämää nähnyt, että tiedän jokaisella olevan oikeus omiin valintoihinsa ja omaan tulevaisuuteensa. Siksipä pyrin pitämään homman positiivisena. Nähtäväksi jää, kuinka käy.

Katriina Ylönen