Hedelmiä opiskelijat söisivät mieluusti enemmän (KUVA: Katriina Ylönen)
Valtaosa, 86 prosenttia, 19 – 49 -vuotiaista ravintokyselyyn vastanneista Laajasalon opiston viestinnän opiskelijoista syö kasviksia, hedelmiä ja/tai marjoja päivittäin. Yksikään ei kuitenkaan yllä kuuteen 80 gramman suositeltuun päivittäiseen annosmäärään. Kasvikset ilmoitti jättävänsä väliin viisi kaiken kaikkiaan 29 vastaajasta – he eivät siis välttämättä syö kasviksia päivittäin lainkaan. Kyselyyn vastasivat vapaaehtoiset Laajasalon opiston radio-, lehti- ja crossmedia-toimittajalinjoilta.
Parannettavaa niin tiedoissa kuin toteutuksessa
Puolet kyselyyn vastanneista opiskelijoista tietää, että kasviksia, hedelmä ja/tai marjoja suositellaan syötäväksi vähintään puoli kiloa päivässä. Neljännes vastaajista arvelee 300 gramman olevan riittävä annos, samoin neljännes 150 gramman.
Yleisimmin opiskelijat syövät kasviksia, hedelmiä ja/tai marjoja yhdestä kolmeen annosta päivässä, mikä tarkoittaa noin 100-250 grammaa. Vain kaksi vastaajaa syö neljä annosta päivittäin. Viiteen annokseen yltää samoin kaksi vastaajaa.
Kasvisten, hedelmien ja marjojen tavoiteltuun puolen kilon päivittäiseen määrään opiskelijoilla on vielä matkaa (KUVA: Katriina Ylönen)
Näkyvät vaikutukset tiedetään parhaiten
Kasvikset sisältävät runsaasti muun muassa vitamiineja, hivenaineita ja kuitua, joilla on lukuisia terveysvaikutuksia. Kolme neljästä opiskelijasta tietää, että kasvisten, hedelmien ja marjojen syömien vaikuttaa myönteisesti ihoon. Tuttu C-vitamiini osallistuu kollageenisynteesiin, mikä vaikuttaa ihon joustavuuteen. Mansikka, vadelma, lakka ja mesimarja sisältävät ellagihappoa, joka ylläpitää ihon elastiinisäikeitä ja siten ihon kimmoisuutta.
Lähes yhtä hyvin kuin myönteiset vaikutukset ihoon, opiskelijat tietävät, että runsas kasvisten syönti on hyväksi verisuoniston ja sydämen terveydelle. Kasvisten sisältämä liukoinen kuitu laskee verisuonia tukkivan huonon LDL-kolesterolin tasoa veressä. Kasvisten antioksidantit hillitsevät verisuonen seinämän tulehdusta, joka nopeuttaa valtimoiden toiminnan heikkenemistä. Runsas kasvisten käyttö, yhdessä vähäsuolaisen ruokavalion kanssa, alentaa myös verenpainelukemia.
Opiskelijoista 62 prosenttia tietää kasvisten myönteiset vaikutukset silmiin, mutta alle 50 prosenttia, että myös luusto ja lihakset hyötyvät kasvisten, hedelmien ja marjojen syömisestä.
Kasviksia, hedelmiä ja marjoja halutaan syödä enemmän
Kaksi kolmesta vastaajasta haluaisi lisätä kasvisten, hedelmien ja marjojen syöntiään. Helpoimmin se onnistuu, kun jokaisella aterialla syö jotain, esimerkiksi seuraavasti: aamupalalla desi marjoja (70 grammaa), aamuleivälle pari viipaletta paprikaa (30 grammaa), lounaalla puoli lautasellista salaattia (80 grammaa), välipalaksi hedelmää (130 grammaa), illallisella annos kasvisruokaa tai lisäkekasviksia (80 grammaa) sekä yksi tomaatti (40 grammaa) ja iltapalalla desi marjoja (70 grammaa).
Laajasalon opistossa ruokailevien kannattaa ehdottomasti hyödyntää ruokalan mainio salaattitarjonta. Opiskelijoiden hedelmien kulutus saataisi lisääntyä, jos niitä tarjoiltaisiin päivittäin esimerkiksi opiston iltapäiväkahvilla.
Katriina Ylönen
PUOLUCCA 